Jatkamme käskyjen käsittelyä. Menemme suoraan viimeiseen käskyyn, jossa Herra kieltää meitä himoitsemasta lähimmäisemme omaa, olipa se sitten talo, puoliso, hyvät työntekijät tai muu omaisuus. Miksi lähimmäisen oman himoitseminen on kielletty? On totta, että mailma olisi paljon parempi paikka, jos me kunnioittaisimme niitä rajoja, jotka muodostuvat miedän ja toisille ihmisille kuuluvien asioiden, esineiden ja ihmisten välille. Syvin merkitys ei kuitenkaan ole se, että me vältymme monelta harmilta ja kahnaukselta, kun pidättäydymme siinä, mikä on meille itselle annettua. Älä himoitse on syvimmiltään elämänmyönteinen käsky, eikä sen tarkoitus ole tuhota yhdenkään ihmisen iloa elämästä.

Rajat on rakkautta, tässäkin asiassa

Käskyssä on kyse isän lapselleen asettamasta rajasta, jonka on tarkoitus ohjata meitä kaikissa asioissamme isän puoleen. Jumala haluaisi, että hänen lapsensa luottaisivat niin paljon hänen hyvyyteensä, että oppisimme tyytymään kiitollisuudella siihen, minkä hän on varannut meitä varten. Se, minkä Isä antaa sinulle on sinun todellinen parhaasi riippumatta siitä, miltä sinusta tuntuu. Ainoastaan Jumala, joka on luonut sinut tietää todellisuudessa sen, mikä on sinulle hyväksi.

Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, valkeuksien Isältä, jonka tykönä ei ole muutosta, ei vaihteen varjoa. (Jaakob 1: 17)

Meidän omat halumme ja toiveemme ovat usein elämässämme ilmenevän ahdistuksen ja kärsimyksen alkulähde. Toisen elämän tilanne voi vaikuttaa omaan verrattuna unelmalta, mutta kauneinkin unelma saattaa olla elämää täynnä taistelua, vastoinkäymisiä ja itkua. Me emme vain näe sitä ulkonaisen loisteen takaa. Me emme tiedä välttämättä mitään siitä todellisuudesta, joka on kulissin takana.

Tämän käskyn on tarkoitus ajaa lapsi isän syliin. Langennut luontomme houkuttelee jatkuvasti vertaamaan omaa tilannetta toisiin ja kadehtimaan sitä hyvää, mikä muilla näyttäisi olevan. Jeesus sanoi aikoinaan, että me emme ole ahtaalla hänessä, vaan itsessämme. Meissä asuu himo. Siitä tietoiseksi tuleminen johtaa avuttomuuteen, varsinkin, jos haluamme elää vilpittömästi Isän tahdon mukaan. Me emme voi mitään langenneelle ja itsekkäälle luonnollemme, siksi myös voima voittaa synnin houkutus täytyy tulla ylhäältä Valkeuksien Isältä.

Oman voimattomuuden tunnistaminen ja tunnustaminen avaa sydämen Jeesuksen vapauttavalle voimalle. Jopa Paavali, Herran apostoli, paini tämän käskyn kanssa (Room. 7). Hän tuli käskyn kautta kiusallisen tietoiseksi siitä, miten voimakkaasti himo vaikuttaa hänen lihassaan. Älä himoitse -käsky tuotti siis Paavalille kuoleman, jonka kautta hän löysi elämän Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa ja vapautui himon hirmuvallasta. Käskyn tarkoitus onkin ennenkaikkea ajaa ihminen omassa mahdottomuudessaan turvautumaan Herran apuun.

Ilo tuo tyytyväisyyden

Siinä missä inhimillinen avuttomuus avautuu Jumalan rakkaudelle, syntyy lopulta ilo. Taivaallinen Isä on varannut minulle kaiken sen, mitä tarvitsen. Minun ei tarvitse enää kadehtia, koska voin luottaa Isän hyvyyteen ja kyvykkyyteen. Minulla on kaikki mitä tarvitsen ja siksi minun ei tarvitse enää himoita sitä, mikä on toisen. Käskyn ytimessä ei siis ole itseruoskinta vaan ymmärrys Isän kaikkivaltiaasta voimasta, joka hoitaa sinua ainutlaatuisella huolenpidollaan, täyttäen kaikki tarpeesi.  Kun opit iloitsemaan siitä, mitä sinulla on, kadotat tarpeesi kadehtia ja himoita sitä, mitä on muilla.

Ja elämä muuttuu paljon helpommaksi.


raamatunkäännökset

Kaikki 4 ilmestynyttä aramea-suomi-käännöstä pakettina


Tilaa

Pin It on Pinterest

Share This