Mikä raamatunkäännös on se, jota uskovan tulisi lukea? Onko käännöksistä joku sellainen, jota voi erityisesti suositella ja onko joku varottava ja mistä syystä? Meillä on lukuisia raamatunkäännöksiä. Jopa suomeksi on ilmestynyt jo useampi alkaen Agricolan käännöksestä. Viimeisin käännös on vasta elo-syyskuussa 2012 julkaistu Raamattu kansalle käännös, joka sisältää koko Raamatun.
Raamatun kääntämisen koulukunnat
Meillä suomessa on käyty samaa keskustelua raamatunkäännöksistä, kuin niin monissa muissakin maissa. Englanninkielisessä maailmassa on syntynyt KJV-only liikehdintää, jonka mukaan ainoastaan vanha Kuningas Jaakon käännöksenä tunnettu raamatunkäännös on uskoville hyväksyttävä. Ajatus perustuu siihen, että käännöstyötä arvioidessa korostetaan alkukieliseen tekstiin nähden sanavastaavuutta. Sanavastaavuutta pidetään tärkeänä niissä piireissä, joissa uskotaan, että Raamattu on sillä tavalla ulos henkäytetty (Jumalan inspiroima), että jokainen sen sana ja jopa välimerkki on sitä myös.
Moderni raamatunkäännöstyö, jota edustaa suomessa vuonna 1992 käyttöön otettu kirkkoraamattu, perustuu niin sanottuun dynaamiseen vastaavuuteen. Dynaaminen vastaavuus pyrkii löytämään tekstin alkuperäisen merkityksen ja tuomaan sen nykykielelle pyrkimättä tarkkaan sanavastaavuuteen.
Käännösvirheitä, tahallisia ja tahattomia
On hyvä, mikäli Jumalan sanaa voidaan lukea mahdollisimman tarkkaan alkutekstiä seuraavista käännöksistä. Kaikissa käännöksissä on kuitenkin virheitä, niin myös sanavastaavuudeltaan luotettavimpana pidetyssä vuoden 1776 käännöksessä. Kyseinen käännös on kuitenkin kieleltään niin vanha, ettei nykysuomalainen ymmärrä sitä kaikilta osin ollenkaan, ei ainakaan alkuperäisten kääntäjien tarkoittamalla tavalla. Kielen muutos tekee ajan kuluessa hyvästäkin käännöksestä käsittämättömän.
Ainoa teksti, joka on virheetöntä on alkuperäinen alkuteksti. Kaikissa käännöksissä on ainakin jonkin verran virheitä ja epätarkkuuksia. Ne on yksinkertaisesti hyväksyttävä. On eri asia, mikäli käännös on tehty tarkoituksella virheellisesti. Useimmissa tapauksissa virhe johtuu esimerkiksi käännettävän tekstin vaikeaselkoisuudesta tai siitä, ettei kielessämme ole yksikertaisesti suoraa vastaavaa ilmaisua ollenkaan. Toisaalta joissain tapauksissa eri käännösten käännöserot ovat pelkästään alkukielestä johtuvia vaihtoehtoisia, mutta yhtä oikeita käännösvaihtoehtoja. Kääntäjän ymmärrys tai oma opillinen käsitys saattaa tuolloin ohjata kääntäjän valintaa. Osa virheistä saattaa johtua myös siitä, ettei kääntäjä ole todellisuudessa ymmärtänyt lainkaan kääntämänsä tekstin merkitystä.
Eri käännösten luotettavuus Jumalan sanana
Kaikista mahdollisista virhelähteistä huolimatta voimme luottaa, että käytössämme olevat raamatunkäännökset ovat riittävän tarkkoja, jotta Jumalan Henki voi synnyttää niitä lukevissa ihmisissä uskoa. Kuten olemme osoittaneet jo aiemmin, on Raamatun luvun kannalta tärkeintä aina se, että sen alkuperäinen kirjoittaja, eli Pyhä Henki on paikalla.
Tärkeämpää kuin varmistaa se, että meillä on ehdottoman oikein käännetty Raamattu käytössämme on se, että meillä on ylipäätään Raamattu. Mikäli lukijalla on jokin muu Raamattu kuin jonkin ryhmän ainoana oikeana pitämä 1933/38, niin on parempi lukea edes sitä Raamattua mikä on käsillä, kuin jättää Raamatun luku kokonaan peläten lukevansa väärää käännöstä. Jos ihminen lukee Raamattua rukouksen hengessä, niin hän saa luottaa, että Jumala kykenee ilmaisemaan tahtonsa ja Jeesuksessa olevan pelastuksen aivan riippumatta siitä, mikä raamatunkäännös on kulloinkin käytössä. Jumala on suurempi kuin yksikään raamatunkäännöskomitea oli se sitten täynnä uskovia tai epäuskoisia.
Eri käännöksiä ei tarvitse nähdä toistensa vastakappaleina, joista jotain tulisi hyljeksiä. Sen sijaan eri käännösten lukeminen, vaikkapa rinnan, on hyvä tapa päästä sisälle sanan syvyyksiin. Eri käännöksissä ilmenevät käännösvaihtoehdot saattavat joissakin kohdissa avata ymmärrystä. Siksi sanaa kannattaa lukea mahdollisimman paljon, kaikista käsillä olevista käännöksistä, tutkien ja käännöksiä vertaillen. Voi olla, että eteen aukeaa evankeliumin rikkauksia enemmän kuin osaa edes odottaa.
Olen lukenut useita eri käännöksiä ja huomannut että kyllä Jumalan Henki kuljettaa oikeille raiteille. En ole kyllä harhautunut yhdestäkään käännöksestä, eli on turvallista lukea juuri sitä käännöstä joka on saatavilla niin kuin Mattikin tuossa kirjoituksessaan sanoo. Paremminkin on käynyt niin että kun lukee eri käännöksiä tulee sanan nälkä, että mitäköhän Herra tällä tarkoittaa ja sen kautta tulee tutkittua sanaa juuri niin että asia selviäisi itselle. Itselleni kävi niin että -38 käännöksestä en ymmärtänyt aikoinaan Room.5 lukua millään vaikka koin että Jumala haluaa puhua siitä minulle; otin -92 käännöksen ja kerta heitolla Herra ilmoitti mitä luku tarkoittaa ja Hän on valaissut sanomaa matkan varrella lisää. Emme kuitenkaan pysty selittämään mitenkään raamattua inhimillisesti, joten luotetaan että Jumalan Pyhä Henki avaa sen, olipa käännös sitten mikä tahansa, eikä me muuten siitä mitään saadakaan jollei Herra sitä avaa. 🙂 Siunattuja lukuhetkiä raamattujen parissa.
Kiitos kommentistasi Jari!
Olen huomannut itsekin, miten rakentavaa on lukea useampaa käännöstä. Eri käännösten käyttäminen on avannut sanasta asioita, jotka olisivat jääneet ymmärtämättä, mikäli olisin pitäytynyt yhteen käännökseen. Joissain tapauksissa on käynyt niinkin, että jonkin asia avautui vasta kun luin jotain englanninkielistä käännöstä. Mielestäni ihmisiä ei pitäisi pelotella sillä, että vuoden -92 käännös olisi niin huono, että sen lukeminen jo suorastaan vaarantaa pelastuksen. Olen kuullut kyseistä käännöstä nimitettävän väännökseksi. Uskon myös, että kaikkein tärkein Raamatun lukuun liittyvä yksittäinen asia on se, että luemme sitä rukouksen hengessä pyytäen Pyhää Henkeä selittämään sitä. Jumala ei edelleenkään anna käärmettä sille, joka pyytää häneltä leipää.
Terveisin MattiL
Ajatuksia käännöksistä.
KR 1992
on ymmärrettävä ja sujuvalukuinen käännös, mutta pidän sitä kuitenkin hieman epätarkkana ja kyseenalaisena käännöksenä. Esim. liberaaliteologien omat tulkinnat ja ajatusten kääntäminen sanojen sijaan aiheuttavat ongelmia. Sisältää paikoin myös vakavia käännösvirheitä. En väitä, että tämä on käyttökelvoton käännös, kyllä sitä KRIITTISESTI lukien voi käyttää. Itselläni ei kuitenkaan ole hyvä fiilis tätä käännöstä lukiessa, koska en ole saanut sellaista vaikutelmaa, että käännös olisi tehty tarkoin Hengessä ja Totuudessa.
KR 1938
on tarkka käännös (pyrkii sanavastaavuuteen), mutta raskaslukuinen. Jotkut vanhoilliset ovat sitä mieltä, että jopa tässä käännöksessä näkyy liberaaliteologian vaikutus. Tämä käännös on vanhahtavan kieliasunsa takia periaatteessa hieman aikansa elänyt.
Biblia 1776
Hyvin sanatarkka käännös, mutta kieli on aikansa elänyttä ja hyvin raskaslukuinen.
Raamattu kansalle
Tarkempi käännös kuin KR 1992 ja mukavampi luettavuudeltaan kuin KR 1938.
Toki kirkkoraamattu 1992 on viihdearvoltaan parasta luokkaa suomalaisista käännöksistä. Luettavuus on hunajaa. Eli tässä mielessä on toki hyvä fiilis kun lukee tätä käännöstä. Mutta jos lukisi taas esim. Risto Santalan kirjan Suudelma hunnun läpi (Uusi kirkkoraamattumme ekumenian ja raamattuopetuksen kannalta, niin tulee ihan toisenlaisia fiiliksiä.
http://www.kristillinenkirjakauppa.fi/index.php?sid=30003&tuoteid=1523
Tässä melkoista kritiikkiä kirkkoraamattu 1992 kohtaan:
http://missiosavo.net/Kotisivu/jutut/santala.html
Tuota Raamattu kansalle käännöstä ja kirkkoraamattu 1938 käännöstä olen miettinyt, että kumpi niistä on tarkempi. Kaverini, joka on teologi, on sitä mieltä, että hänen mielestään Raamattu kansalle on tarkempi, mutta ihmettelin kun hän sanoi, että ”liian hyvää suomenkieltä” ja että ”rosoisuutensa vuoksi KR 38 vastaa paremmin alkutekstiä rakenteellisesti”.
On hyvä lukea eri raamatunkäännöksiä, mutta lukipa millä kielellä tahansa, virheiltä ei voi välttyä. Ei edes ”alkukielillä”. Samasta tekstistä löytyy useampia lukutapoja.
Kuitenkin minulle KR 33/38 on hyvin käyttökelpoinen teksti Raamatun tutkimiseen. Tosin Uuden testamentin osalta Johanneksen ilmestyksessä menevät kruunut ja seppeleet toisinaan sekaisin. KR92:ssa tämä on korjattu näiltä osin.
Kiinnostaisi lukea näkemyksiänne Jehovan todistajien Uuden maailman käännöksestä, minkä uusin versio löytyy netistä. Tämä kaikille, joita käännösvirheet kiinnostavat.
Kiitos kommentistasi Jaakko!
Käännös on aina käännös ja alkukielikin vaatii tulkintaa. Ainoa oikea Raamatun tulkitsija onkin Pyhä Henki 🙂
Suomessa olemme siitä hyvässä asemassa, että meillä on monta hyvää käännöstä, mm. kolme kirkkoraamattua. Kaikilla niillä on omat vahvuutensa. Kun joku kysyy, mitä käännöstä suosittelen. Kehotan lukemaan mahdollisimman monia käännöksiä – ainakin kaikkia suomenkielisiä ja muitakin, jos kielitaito salliin.
Tapio kommentoi tuossa toisaalla hyvin, mitkä ovat eri suomalaisten käännösten vahvuudet.