Mitä armo on? Onko se, kuten joskus kuulee sanottavan kauniisti ansaitsematon rakkaus meidän osaksemme? Onko armolla muuta käyttöä,kuin se, että me pelastumme armosta, uskon kautta Jeesukseen Kristukseen? Armo on käsitteenä tuttu meille kaikille, jotka uskomme tavalla tai toisella Jeesukseen Kristukseen. Se on siis tuttu jopa niille, joiden usko on viimekädessä pelkkää pään tietoa ilman edes ajatusta uskon pelastavuudesta. Armo on tavaraa, jota tarjoillaan kaikkialla, missä julistetaan Jeesuksen Kristuksen evankeliumia. Se on siis yksi kristillisen uskon peruskäsitteistä. Kuitenkin meillä saattaa olla hyvinkin kirjavia käsityksiä siitä, mistä on kyse.

Armo on varmasti myös Jumalan rakkautta meitä kohtaan. Se on kuitenkin muutakin. Armo on tarkoitettu koettavaksi, siellä missä sitä tarvitaan kaikkein eniten, eli uskovan arjessa. Armon luonne on kuitenkin helppo ymmärtää väärin.

Mitä se ei ole

 Armo ei ole voima, jonka olisi tarkoitus vapauttaa uskova synnin syyllisyydestä iloiseen synnin tekoon. Se ei ole siis peite, jonka suojassa voi ja saa toteuttaa omia itsekkäitä mieltymyksiään, vaikka Paavali toteaakin, että missä synti on suuresti tuttu, siellä armo on ylenpalttisesti tuttu (Room 5.). Paavali nimittäin jatkaa:

Room 6: 1. Mitä siis sanomme? Onko meidän pysyttävä synnissä, että armo suureksi tulisi?
2. Pois se! Me, jotka olemme kuolleet pois synnistä, kuinka me vielä eläisimme siinä?

Mitä se on

 Armo on Jumalan toimiva rakkaus, joka on läsnä uskovan elämässä. Se on yksinkertaisimmillaan Pyhän Hengen läsnäoloa, joka voimaannuttaa uskovan elämään vapaana synnin orjuudesta. Armo kasvattaa hylkäämään synnin. Armo ei ole suinkaan lain vastakohta. Lain vastakohta on laittomuus. Armo ei ole laittomuutta, kuten jotkut tuntuvat kuvittelevan.  Armo astuu ulos laillisuus – laittomuus akselilta siirtäen uskovan uuteen ulottovuuteen, nimittäin vapauteen.

Gal 5:1. Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen.

Ei laittomuus, ei laillisuus vaan armo

Laittomuus julistaa, että ihmisellä on oikeus iloiseen synnin tekoon, koska Jeesus on sovittanut ihmiskunna  syntivelan kuolemallaan. Laillisuus julistaa, että ihmisellä ei ole lupaa tehdä syntiä, koska Jeesus on sovittanut ihmiskunnan syntivelan kuolemallaan. Armo julistaa, että ihmisen ei tarvitse tehdä syntiä, koska Jeesus on sovittanut ihmiskunnan syntivelan kuolemallaan. Armo vapauttaa siis ihmisen elämään uutta elämää Jeesuksessa Kristuksessa, Roomalaiskirjeen opetuksen mukaisesti.

Room 6: 13. älkääkä antako jäseniänne vääryyden aseiksi synnille, vaan antakaa itsenne, kuolleista eläviksi tulleina, Jumalalle, ja jäsenenne vanhurskauden aseiksi Jumalalle.
14. Sillä synnin ei pidä teitä vallitseman, koska ette ole lain alla, vaan armon alla.
15. Kuinka siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme ole lain alla, vaan armon alla? Pois se!
16. Ettekö tiedä, että kenen palvelijoiksi, ketä tottelemaan, te antaudutte, sen palvelijoita te olette, jota te tottelette, joko synnin palvelijoita, kuolemaksi, tahi kuuliaisuuden, vanhurskaudeksi?
17. Mutta kiitos Jumalalle, että te, jotka ennen olitte synnin palvelijoita, nyt olette tulleet sydämestänne kuuliaisiksi sille opin muodolle, jonka johtoon te olette annetut,
18. ja että te synnistä vapautettuina olette tulleet vanhurskauden palvelijoiksi!