Mitä kolminaisuus on? Kysymys kolminaisuudesta on jakanut Kristuksen seuraajia alkukirkon ajoista lähtien. Jotkut, pitävät kolminaisuusoppia harhaoppina väittäen, ettei Raamatusta löydy kolminaisuutta. On totta, ettei termiä kolmiyhteinen löydy Raamatusta. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Raamatun Jumala voisi olla silti kolmipersonainen. On monta muutakin kristillistä käsitettä, jota ei löydy Raamatusta edes hyvällä tahdolla etsimällä kuten esimerkiksi sana sakramentti. Vaikka sakramentti sanaakaan ei löydy Raamatusta, hyväksyvät kristityt  ilmaisun pääsääntöisesti kristilliseksi.

Kolminaisuusoppi on kirkon yritys kuvata Raamatun ilmoittamaa Jumalaa. Tarve opilliselle määrittelylle syntyi jo alkukirkon päivinä, jolloin käytiin kiivasta keskustelua Jumalan eri persoonien suhteesta sekä Jeesuksen olemuksesta. Kristillisen kirkon vallitsevaksi käsitykseksi muodostui mm oppi Jeesuksen kaksinaisluonnosta sekä kolminaisuus oppi, joka määrittelee Jumalan persoonien, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen suhteet toisiinsa. Tarve määrittelylle nousee Raamatun omasta tekstistä, jossa kuvataan Jumalan toimintaa edellä mainittujen persoonien kautta.

Kolminaisuutta ei löydy sanana Raamatusta. Sen sijaan se on johdettu eri Raamatun paikoista. Raamatussa on riittävästi paikkoja, joiden mukaan Jeesus on Jumala, mutta samalla eri persoona kuin Isä, joka on myös Jumala. Kaiken lisäksi, kuten olen osoittanut Pyhää Henkeä käsittelevässä artikkelissa, niin myös Pyhä Henki on selkeästi sekä persoona että Jumala. Kuitenkin Jumala on yksi kuten Israelin kansan uskontunnustus Shema Israel osoittaa (5. Moos. 6:4). Tässä Mooseksen kirjan paikassa käytettävä sana yksi on alkukielessä sana echad, joka tarkoittaa ensimmäistä, yhtä, joka koostuu osista. Jumalasta alkukielessä käytettävä nimitys elohim, joka esiintyy mm luomiskertomuksessa, eli Raamatun ensimmäisissä luvuissa on maskuliininen monikko. Raamatun mukaan Jumala on siis monikko ja ykseys, joka koostuu osista.

Kolminaisuusoppi on yritys muotoilla Jumalan olemus yhtenä Jumalana, joka ilmaisee itsensä ja toimii ajoittain jopa samanaikaisesti kolmessa eri persoonassa, ( esim. Jeesuksen kastetilanne) ymmärrettäväksi opilliseksi lausumaksi.

Kolminaisuusoppi on siis teologinen käsite, joka pyrkii tekemään ymmärrettäväksi eri Raamatun paikoissa ilmenevän Jumalallisen toiminnan kolmessa eri peersoonassa, kuten seuraavassa Johanneksen evankeliumina paikassa:

Joh 4: 23. Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ”Jos joku rakastaa minua, niin hän pitää minun sanani, ja minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen tykönsä ja jäämme hänen tykönsä asumaan.
24. Joka ei minua rakasta, se ei pidä minun sanojani; ja se sana, jonka te kuulette, ei ole minun, vaan Isän, joka on minut lähettänyt.
25. Tämän minä olen teille puhunut ollessani teidän tykönänne.
26. Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut.
27. Rauhan minä jätän teille: minun rauhani – sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö.

Pin It on Pinterest

Share This