Mitä kolminaisuus on? Kysymys kolminaisuudesta on jakanut Kristuksen seuraajia alkukirkon ajoista lähtien. Jotkut, pitävät kolminaisuusoppia harhaoppina väittäen, ettei Raamatusta löydy kolminaisuutta. On totta, ettei termiä kolmiyhteinen löydy Raamatusta. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Raamatun Jumala voisi olla silti kolmipersonainen. On monta muutakin kristillistä käsitettä, jota ei löydy Raamatusta edes hyvällä tahdolla etsimällä kuten esimerkiksi sana sakramentti. Vaikka sakramentti sanaakaan ei löydy Raamatusta, hyväksyvät kristityt ilmaisun pääsääntöisesti kristilliseksi.
Kolminaisuusoppi on kirkon yritys kuvata Raamatun ilmoittamaa Jumalaa. Tarve opilliselle määrittelylle syntyi jo alkukirkon päivinä, jolloin käytiin kiivasta keskustelua Jumalan eri persoonien suhteesta sekä Jeesuksen olemuksesta. Kristillisen kirkon vallitsevaksi käsitykseksi muodostui mm oppi Jeesuksen kaksinaisluonnosta sekä kolminaisuus oppi, joka määrittelee Jumalan persoonien, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen suhteet toisiinsa. Tarve määrittelylle nousee Raamatun omasta tekstistä, jossa kuvataan Jumalan toimintaa edellä mainittujen persoonien kautta.
Kolminaisuutta ei löydy sanana Raamatusta. Sen sijaan se on johdettu eri Raamatun paikoista. Raamatussa on riittävästi paikkoja, joiden mukaan Jeesus on Jumala, mutta samalla eri persoona kuin Isä, joka on myös Jumala. Kaiken lisäksi, kuten olen osoittanut Pyhää Henkeä käsittelevässä artikkelissa, niin myös Pyhä Henki on selkeästi sekä persoona että Jumala. Kuitenkin Jumala on yksi kuten Israelin kansan uskontunnustus Shema Israel osoittaa (5. Moos. 6:4). Tässä Mooseksen kirjan paikassa käytettävä sana yksi on alkukielessä sana echad, joka tarkoittaa ensimmäistä, yhtä, joka koostuu osista. Jumalasta alkukielessä käytettävä nimitys elohim, joka esiintyy mm luomiskertomuksessa, eli Raamatun ensimmäisissä luvuissa on maskuliininen monikko. Raamatun mukaan Jumala on siis monikko ja ykseys, joka koostuu osista.
Kolminaisuusoppi on yritys muotoilla Jumalan olemus yhtenä Jumalana, joka ilmaisee itsensä ja toimii ajoittain jopa samanaikaisesti kolmessa eri persoonassa, ( esim. Jeesuksen kastetilanne) ymmärrettäväksi opilliseksi lausumaksi.
Kolminaisuusoppi on siis teologinen käsite, joka pyrkii tekemään ymmärrettäväksi eri Raamatun paikoissa ilmenevän Jumalallisen toiminnan kolmessa eri peersoonassa, kuten seuraavassa Johanneksen evankeliumina paikassa:
Joh 4: 23. Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ”Jos joku rakastaa minua, niin hän pitää minun sanani, ja minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen tykönsä ja jäämme hänen tykönsä asumaan.
24. Joka ei minua rakasta, se ei pidä minun sanojani; ja se sana, jonka te kuulette, ei ole minun, vaan Isän, joka on minut lähettänyt.
25. Tämän minä olen teille puhunut ollessani teidän tykönänne.
26. Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut.
27. Rauhan minä jätän teille: minun rauhani – sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö.
Minäkin uskoin aikaisemmin kolminaisuusoppiin, vuosikymmeniä, koska ainoastaan kuuntelin mitä muut sanoivat, mutta en tutkinut aihepiiriä. Tein kuten muutkin; toistin samanlaista fraseologiaa mitä muutkin ja pidin kiinni esi-isieni perinnäissäännöstä, vaikka en loppujen lopuksi hirveästi asiaa pohtinut. Hyväksyin sen perinteisistä syistä, vaikka hyvinkin tiesin ettei Jeesus sanana voinut olla se sama Jumala jonka luonna hän oli alussa. Myöhemmin tajusin kreikan kielioppia tutkimalla että Joh.1:1:n viimeeksi mainittu ”Jumala” voi olla jakeessa adjektiivi, mikä kertoo millainen Sana oli alussa Jumalan tykönä. Ja tämä johtuu siitä että kreikan kieliopin mukaan sana ”theos” voi olla sanana adjektiivi, MIKÄLI sen edestä puuttuu määräävä artikkeli (ho). Ensimmäisen Jumala-sanan edessä se on olemassa jolloin se Jumala jonka tykönä Sana oli, oli esim. englanniksi ”THE God”, tietty Jumala, kun taas jälklimmäinen on epämääräinen jumala (god)…
Kun aloitin aihepiirin tutkiskelua (puolueettomasti), tajusin melko pian että jokin asia mättää opissa, ja pahasti. Rukouksen turvin, kuukausien kestävällä tutkimustyöllä, apunani kreikan- ja heprean kielten asiantuntijat ja alkutekstit, tajusin että kolminaisuusoppi on saatanasta.
Tänään uskon kyllä että Jeesus on Herra, Messias, Kristus, ja ainut tie Isän Jumalan tykö, koska hän on syntiemme sovittaja, ja välimiehenä meidän ja Jumalan välillä. Mutta en voi uskoa että hän on sama Jumala jonka oma hän on. Jos hän olisi sama Jumala (Pyhän Hengen kanssa) olisi ”Jumala” ainoastaan kolmen persoonan käsite, ilman omaa suvereenisuutta. Mutta tänään tiedän, että HÄNELLÄ on oma mieli (”Älköön tapahtuko minun tahtoni, vaan sinun”; sanoi Jeesus Isälleen). Ja Jeesus kutsui Isäänsä AINOAKSI totiseksi Jumalaksi (Joh.17:3, Joh.5:44).
Shalom!
Oletpa pahasti harhaantunut. Surullista.
Eka :
Jesaja:
44:6 Näin sanoo Herra, Israelin kuningas, ja sen lunastaja, Herra Sebaot: Minä olen ensimmäinen, ja minä olen viimeinen, ja paitsi minua ei ole yhtäkään Jumalaa.
Johanneksen evankeliumi:
14:28 Te kuulitte minun sanovan teille: ’Minä menen pois ja palajan jälleen teidän tykönne.’ Jos te minua rakastaisitte, niin te iloitsisitte siitä, että minä menen Isän tykö, sillä ISÄ ON MINUA SUUREMPI.
Minun Herrani ja minun Jumalani.
Isä on minua suurempi.
Joh. 14:28
Alkuseurakunta ei tuntenut kolminaisuusoppia, vaan Raamattu sanoo selvästi, että on Isä ja on Poika. Kolminaisuusoppi ei kestä lähempää tarkastelua, koska se on ihmisten kyhäämä. Se on myös kääntänyt monet pois uskosta, sillä se on absurdi.
Kolminaisuusoppi saa miljoonat uskovat kieltämään ensimmäisen ja suurimman käskyn. Kolminaisuusoppi on ekumenian ydin; ”Suomen Ekumeenisen Neuvoston jäsenkirkoiksi tai tarkkailijakirkoiksi voidaan hyväksyä Suomessa toimivat kirkot ja kristilliset yhteisöt, jotka TUNNUSTAVAT Herran JEESUKSEN Kristuksen JUMALAKSI ja Vapahtajaksi Raamatun mukaan ja jotka sen vuoksi pyrkivät yhdessä täyttämään yhteistä kutsumustaan yhden Jumalan, ISÄN ja POJAN ja PYHÄN HENGEN kunniaksi.”
http://www.ekumenia.fi/ekumenian_tietopankki/mika_kirkko_on_kristillinen/?session=91884400
Kysymys on siitä tahdommeko tutkia totuutta vai pitäytyä isien perinnäissäännöissä. Jos puolueettomasti tahdot selvittää mikä on Jumalan totuus asiassa, Jumala tulee sinua vastaan ja näyttää sen sinulle.
https://www.youtube.com/channel/UCzGLYkM3mX-Q-fx-MzuThww
https://www.youtube.com/channel/UCg6yFkiTiiuXk-7lr0SkRPg
Jeesuksen kaksinaisluontohan nimenomaan mahdollistaa sen, että Jeesus oli ihminen, ja Jumalan persoona Poika vaikuttaa ihmisiin tämän ihmiseksi syntyneen kautta.
Olen itse päätynyt nimenomaan siihen tulkintaan kolminaisuusopista, että Jeesus on ihminen. Hänen kauttaan Jumala kuitenkin toimii yhtenä Jumalan kolmesta persoonasta, Poikana. Jumalan persoonat eivät ole ajallisesti erotettavissa itse Jumalasta, eivätkä ole toisiaan, vaikka kuitenkin Yhtä Jumalaa. Mielestäni tämä ei ole ristiriidassa minkään Raamatun tekstin kanssa, ja on myös oikeaoppinen Tanakin/VT:n sanamuotojen kanssa (eikä ole myöskään modalismia, koska modalismin mukaan Jumala on vain yksi persoona).
Myös Joh 14:28 on tämän kanssa yhtenevä, koska Jeesus on ihminen, ja hänen ihmisyytensä ei ole Jumalaa, vain hänessä toiminut Jumalan persoona Poika on. Siksi Jeesus voi myös Jumalan valtakunnassa istua Isän oikealla puolella: ihmiseksi syntynyt Jeesus on hän, jonka kautta Poika ilmentyy. Ja koska Jeesus on ihmisenä siinnyt Pyhästä Hengestä, on myös hänen ihmisyytensä Jumalan poika.
Hesekiel 18 myös estää sen, että Jeesus voisi olla vain profeetta ja pelkästään ihminen, koska oikeamielinen ihminen ei voi kantaa väärin toimivan syntejä. Vain Jumala voi tehdä niin, profeetalla ei ole siihen valtaa.
Kolminaisuusopin mukaan Isä ja Poika sekä pyhä henki ovat vailla alkua. Raamattu sanoo Jeesuksesta, että hän on esikoinen kaikista luomistöistä ja luomakunnan alku. Hänellä on siis alku, mutta IsäJumalalla ei ole.