Miten ihminen pelastuu, on kysymys, jota on jo sivuttu artikkelissa, joka vastasi kysymykseen siitä, mitä pelastus on? Kuten kyseisestä artikkelista kävi ilmi, pelastus on sitä, että ihminen tulee osalliseksi Jeesuksen sovintotyöstä, eli siitä uhrista, jonka Jeesus antoi Golgatan keskimäisellä ristillä. Kuollessaan meidän synteimme tähden ja maksaessaan meistä lunastushinnan omalla verellään Jeesus avasi meille tien isän sydämelle, tien pelastukseen.

Siitä, miten ihminen pelastuu, eli tulee osalliseksi Golgatan työn siunauksesta, on ollut aikojen kuluessa moniakin käsityksiä. Osa on korostanut Jumalan mielen mukaista elämää ehtona pelastukselle. Hyvin monet ovat tavoitelleet pelastusta historian saatossa hyvien tekojen kautta. He uskovat, tai ainakin toivovat, että Jumala ottasi huomioon heidän hyvät tekonsa ja vilpittömät aikomuksensa tuomitessaan ihmiskuntaa.

Kristillinen käsitys ihmisen pelastuksesta sulkee kuitenkin turhana pois toivon saavuttaa pelastus joko ansainnan tai vaihtokaupan kautta. Pelastus on jotain, jonka saa osakseen, vain mikäli sen ottaa vastaan lahjana, ansiottomana, Jeesuksen Kristuksen tähden. Joka yrittää ansaita sen, jää pelastuksen ulkopuolelle, se taas, joka hyväksyy Jumalan käden ojennuksen ja ottaa lahjan vastaan uskolla. pääsee sisälle pelastukseen.

Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja – ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.
Ef. 2:8-9

Pelastus on siis seurausta Jumalan armosta. Se lahjoitetaan uskolla vastaanotettavaksi. Kuka tahansa, joka turvaa uskossa Herraan Jeesukseen Kristukseen saa osakseen pelastuksen. Raamattu todistaa, että kuka ikinä huutaa avukseen Herran nimeä, se pelastuu. Huutaa, ei mutise.

Hyvät työt ja Jumalan mielen mukainen elämä ovat seurausta pelastuksesta, eivät sen ehto. Me emme siis tee Jumalan tahtoa pelastuaksemme, vaan koska olemme pelastetut Jeesuksen Kristuksen armon kautta.

Usko Jeesukseen Kristukseen on avain pelastukseen. Usko, joka ojentautuu toivon suuntaan ja asettaa luottamuksensa joka päivä Jumala armon varaan. Se on usko, jonka Jumala itse lahjoittaa meille.

Ja niinkuin Mooses ylensi käärmeen erämaassa, niin pitää Ihmisen Poika ylennettämän, että jokaisella, joka häneen uskoo, olisi iankaikkinen elämä. Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi. Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen.
– Joh 3:14-18

Pin It on Pinterest

Share This