Pitääkö evankelioida on kysymys, joka saa vastauksensa vasta kun olemme selvillä siitä, mitä evankeliointi on. Evankeliointi on yksinkertaisimmillaan sitä, että me kerromme muille ilosanoman Jeesuksesta Kristuksesta sekä siitä pelastuksesta, jonka Jumalan on valmistanut meille Jeesuksen uhrikuoleman kautta. Ajassamme liikkuu kaikenlaisia aatteellisia virtoja. Osa niistä pitää evankeliointia hengellisenä väkivaltana, pelastettujen kiusaamisena tai muuten vain tarpeettomana ja vanhanaikaisena. Joka tapauksessa sekä evankeliointiin että lähetystyöhön kohdistuu kritiikkiä, jonka radikaalein ääni vaatii molempien sanan levittämisen muotojen lopettamista.
Kristitty ei voi olla kertomatta ilosanomaa Jeesuksesta
Kristinuskon ytimessä on yhä Jeesuksen oma kehotus, tai paremminkin käsky julistaa valtakunnan evankeliumia siten, että kaikki luodut saavat mahdollisuuden kuulla sen. Kristinusko on pelastususkonto, joka opettaa, että ilman Jeesusta on mahdotonta lähestyä Jumalaa ja kokea pelastusta iankaikkiseen elämään.
On totta, ettivät monet pidä pelastussanomaa lainkaan tarpeellisena, varsinkaan nuoruutensa ja menestyksensä päivinä. Meistä jokainen on kuitenkin jossain vaiheessa kasvotusten iankaikkisuuden kanssa. Jokainen joutuu kohtaamaan joskus kysymyksen, mitä minulle tapahtuu kun aika päättyy kohdallani. Me elämme yhden sydämenlyönnin päässä iankaikkisuudesta, nimittäin seuraavan. Jos se jää tulematta, niin se on sitten siinä.
Matt 28: 18. Ja Jeesus tuli heidän tykönsä ja puhui heille ja sanoi: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.
19. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen
20. ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.”Matt 24: 14. Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu.
Evankeliumia tarvitaan, koska täällä kuollaan. Meidän kristittyjen tehtävänä on julistaa sanaa, kuten on kirjoitettu. Vastuun siitä, mitä julistetusta sanasta seuraa on Jumalalla, joka tehtävän antoi. Jokaisen on saatava mahdollisuus kuulla ja päättää sitten itse, miten kuulemaansa suhtautuu.
Samarialaisen naisen tapaus
Evankeliumi muuttaa ihmiselämän. Yhden kerrallaan, mutta joskus kokonaisia kyläkuntia yhdessä päivässä. Kuten kävi samarialaiselle naiselle Sykarin kaivolla hänen kohdattuaan miehen, joka kertoi hänelle kaiken, mitä hän oli tehnyt. Sinä päivänä puhkesi herätys samariassa ja kokonainen kylä tuli Jeesukseen uskovaksi.
Joh 4: 28. Niin nainen jätti vesiastiansa ja meni kaupunkiin ja sanoi ihmisille:
29. ”Tulkaa katsomaan miestä, joka on sanonut minulle kaikki, mitä minä olen tehnyt. Eihän se vain liene Kristus?”
30. Niin he lähtivät kaupungista ja menivät hänen luoksensa.39. Ja monet samarialaiset siitä kaupungista uskoivat häneen naisen puheen tähden, kun tämä todisti: ”Hän on sanonut minulle kaikki, mitä minä olen tehnyt”.
Evankeliointi on tapa, jolla Jumalan rakkaus tavoittaa uusia ihmisiä. Jokainen uskova saa olla omalta kohdaltaa onnellinen ja kiitollinen siitä, että joku uskoi evankelioinnin tarpeellisuuteen ja tavoitti elävällä sanomalla myös meidät itse kunkin. Minäkään en olisi uskossa ilman evankeliointia. Kansamme palvoisi ukko ylijumalaa ja tapiota ynnä muita metsänperkeleitä ilman lähetystyötä / evankeliointia. Saamme olla kiitollisia siitä, että joku paloi evankeliumin sanalle niin voimakkaasti, ettei voinut olla jakamatta sitä myös meille.
Olen saanut Jeesuksessa jotain niin arvokasta, jotain niin iloa tuottavaa, etten voi vaieta katsellessani lähimmäisiä, jotka eivät vielä tunne Jeesusta oman pelastuksensa Jumalana. Rakkautta ei voi salata.
Viimeisimmät kommentit