Miten voin tulla uskoon? Kas siinäpä kysymys. Joidenkin mielestä sellainen uskoon tulo on vallan tarpeetonta, varsinkin jos ihminen on kastettu ja konfirmoitu kirkon jäsen. Heidän mukaansa kaste kantaa taivaaseen. Näkemys, jonka mukaan sakramenteista osalliseksi tuleminen välittää pelastuksen, riippumatta siitä, uskooko ihminen vai ei edes Jumalan olemassaoloon, on sakramentalismiksi nimitetty harhaoppi, joka ei pohjaudu Jeesuksen eikä Raamatun opetuksiin.
Uskoon tulo, parannuksen teko tai ratkaisun tekeminen kuten ihmiset sanoittavat kokemustaan on pohjimmiltaan lahja. Se ei ole ihmisen oma teko siten, että me voisimme valita, kuten maitokaupassa kevyt- tai täysmaidon väliltä, ihan sen mukaan miltä sillä hetkellä sattuu tuntumaan. Pelastus on Jumalan teko. Jeesus sanoi opetuslapsilleen, että he eivät valinneet Jeesusta, vaan Jeesus valitsi heidät. Aivan siis riippumatta siitä, miten opetuslapset itse kokivat asian. Jumalan valinta ja sitä seuraava kutsumus on avain pelastumiseen.
Joh 15: 16. Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät, että te menisitte ja kantaisitte hedelmää ja että teidän hedelmänne pysyisi: että mitä ikinä te anotte Isältä minun nimessäni, hän sen teille antaisi.
Matt 19: 24. Ja vielä minä sanon teille: helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan.”
25. Kun opetuslapset sen kuulivat, hämmästyivät he kovin ja sanoivat: ”Kuka sitten voi pelastua?”
26. Niin Jeesus katsoi heihin ja sanoi heille: ”Ihmisille se on mahdotonta, mutta Jumalalle on kaikki mahdollista”.
Miten ihminen sitten voi pelastua eli tulla uskoon?
Vaikka pelastus eli uskoon tulo ei olekaan ihmisen oma teko, eikä hänen päätettävissään, niin me voimme kuitenkin tehdä asiassa oman osamme. Kun me koemme Jumalan, kutsuvan tavalla tai toisella meitä yhteyteensä, me voimme valita sen, miten reagoimme eli vastaamme kutsuun. Me voimme hylätä sen tai ottaa vastaan. Vastaanottamisessa tärkeintä on lakata vastustamasta Jumalan kutsua.
2. Kor 5: 18. Mutta kaikki on Jumalasta, joka on sovittanut meidät itsensä kanssa Kristuksen kautta ja antanut meille sovituksen viran.
19. Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan.
20. Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.
Kun Pyhä Henki aloittaa työnsä ihmisen pelastamiseksi, niin hän vaikuttaa ihmisessä tavalla tai toisella ymmärrystä siitä, että ihminen tarvitsee elämäänsä apua, jota ei voi saada ihmiseltä. Pyhä Henki herättää ihmisessä tarpeen, johon ihminen ei voi vastata. Tuo tarve voi olla esimerkiksi synnintunto.
Jos koet tarvetta kysellä Jumalan olemassaolon ja hänen apunsa perään, niin voit rukoilla hyvin yksinkertaisesti omin sanoin. Voi pyytää rukouksessa Jeesusta pelastamaan sinut ja antamaan syntisi anteeksi. Jos koet vaikeaksi lähestyä Jumalaa, voit pyytää jotain tuntemasi uskovaa avuksi tai mennä seurakuntaan ja pyytää rukousapua. Jokainen joka vilpittömin sydämin lähestyy Herraa, saa kokea, miten Jumalan sana on edelleenkin totta ja jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä pelastuu.
Room 10: 11 Kirjoituksissa sanotaan: ”Yksikään, joka häneen uskoo, ei joudu häpeään.” 12 Juutalaisen ja kreikkalaisen välillä ei ole eroa. Kaikilla on sama Herra, ja häneltä riittää rikkautta kaikille, jotka huutavat häntä avukseen. 13 Onhan kirjoitettu: ”Jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu.”
Jeesus lähestyy jokaista meistä jossain vaiheessa, jos otamme hänet vastaan, niin hän antaa itse meille voiman ja oikeuden tulla Jumalan lapsiksi.
Joh 1: 12. Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä,
Jumala kutsuu jokaista
Jeesus kutsuu jokaista ihmistä: “ käänny, tee parannus ja usko evankeliumi” ja jokainen, joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu. Lahjaksi me olemme saaneet Jumalan armon ja sen mukana kaiken sen, mikä kuuluu pelastukseen. Tärkeintä on tunnistaa kutsu ja vastata siihen, myönteisesti. Pienoisevankeliumiksi nimetty paikka kuvaa asiaa seuraavalla tavalla:
Joh 3:14. Ja niinkuin Mooses ylensi käärmeen erämaassa, niin pitää Ihmisen Poika ylennettämän,
15. että jokaisella, joka häneen uskoo, olisi iankaikkinen elämä.
16. Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.
17. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.
18. Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen.
Artikkelia on muokattu 24.11.2017 selkeytttämällä joitain ilmaisuja.
OIKEA USKOONTULO!
Ensinnäkin; ’parannus’-sana on väärä sana suomalaisissa Raamatuissa. Se on Martti Lutherin kehittelemä sana, kun hän ei ymmärtätänyt ’katamus’-sanaa! Kun katsotte englannin-kielisiä Raamattuja, niin siellä on poikkeuksetta ’repent’-, tai ’repentance’-sana ’parannus’-sanojen tilalla, jotka tarkoittavatkin ’katua’, tai ’katumusta’. Miten muuten voidaan selittää se, kun Paavali käskee: ”sillä jos te lihan mukaan elätte, pitää teidän kuoleman (joutuman Kadotukseen); mutta jos te Hengellä kuoletatte ruumiin teot, niin saatte Elää”. (Room.8:13)
Eihän Hengen tarvitse tehdä parannusta, koska Pyhä Henki on Jumala, ja Jumalassahan ei ole syntiä! ”Jumala on Henki..”. (Joh.4:24)
Eikä liha voi mitenkään tehdä parannusta, koska siinä ei ole mitään hyvää! (Room.7:14-20)
Tämä Katumus on eräs Armolahja! ”..Niin on siis Jumala pakanoillekin antanut Katumuksen Elämäksi”. (Ap.t.11:18 King James-käännös v.1611 = repentance)
JA NYT, OIKEA USKOONTULO!
Kun Pietari saarnasi Lakia, eli Katumusta Jerusalemin jumalaapelkääväisille miehille, joita oli kaikista kansoista, syyttäen heitä Jeesuksen tappamisesta ja ristiinnaulitsemisesta, niin ”kun he tämän kuulivat, saivat he piston sydämeensä (”..Lain kautta tulee synnintunto”. Room.3:20) ja sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: ’Miehet, veljet, mitä meidän pitää tekemän?’ Niin Pietari sanoi heille: ”Katukaa ja ottakoon kukin teistä kasteen Yeshuan Messiah’in nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen Lahjan”. (Ap.t.2:5,23,36-38 King James = Repent)
Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen on väärä kaste. Kaikki kasteet Uudessa Testamentissä ovat Yeshuan Messiah’in nimeen!
Luojan Armosta: et
Unohtuikohan jotain? Pelastusrukous jolla otetaan Jeesus Kristus vastaan elämään ja sydämeen. Sellainenhan on yksinkertaisuudessaan esim tälläinen: Jeesus, minä uskon että olet Jumalan poika. Kadun kaikkia pahoja tekojani, pahoja sanojani ja ajatuksiani. Anna anteeksi kaikki syntini. Haluan seurata sinua ja pelastua kadotukselta. Kiitos että kuolit ristillä minunkin puolestani että saisin iankaikkisen elämän. Aamen.
Auli. Olet oikeassa. Pelastusrukouskin on olemassa ja liittyy uskoon tulemiseen. Se on eräs tapa tulla uskoon, kunhan siihen liitetään myös mukaan Erkin mainitseman ”katumuksen”. Mielestäni molempia tarvitaan. Ja uskoontuloon kuuluu myös ilman muuta vesikaste.
Olen kuitenkin havainnut tutkittuani aihepiiriä Raamatusta, että siellä ei ole olemassakaan varsinaista ”pelastusrukousta”, mikäli ei ota huomioon syntisen publikaan rukousta: ”Ole minulle syntiselle armollinen”.
Eivät Jeesus tai apostolit koskaan sanoneet kenellekään, että ”rukoile tämä kahden minuutin pelastusrukous niin tulet uskoon”. Sellainen käytäntö on ollut kristinuskossa vasta muutamia vuosikymmeniä. Esimerkiksi Charles Spurgeon, joka osasi Raamatun etuperin ja hiukan myös takaperin, hän sai kyllä saarnoillaan ihmiset synnintuntoon. Mutta hän ei koskaan pyytänyt ihmisiä eteen ”alttarille” antamaan elämänsä Jeesukselle. Miksi? Koska hän oli lukenut Raamattua, ja hän muisti kaikki mitä Jeesus on sanonut. Jokaisen ihmisen alttari pitäisi olla omassa rukouskammiossa, salassa, sillä Isä joka on salassa, hän maksaa siitä palkan. Eikö Jeesus niin opettanut vuorisaarnassaan?
Kukaan ei koskaan sanonut Raamatussa, että ”ota Jeesus vastaan sydämeesi, niin olet uskovainen ja menossa taivaaseen”. Nuo ovat lähinnä tulkintoja isien perinnäissäännöistä muutaman vuoskymmenen ajalta ja levinneet ympäri maailman televiossa esiintyneitten jenkkipastoreitten kautta. Se on myös saanut vaikutteita esimerksi siitä irtojakeesta jossa sanotaan, että ”kaikille jotka ottivat hänet (Jeesuksen) vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi…”.
Edellämainitussa jakeessa ei kerrottu miten Jeesus vastaanotettiin. Mutta uskallan väittää että se tapahtui siten, että uskottiin ilosanomaan, saatiin siitä katumuksen tunnetta ja otettiin merkiksi vesikasteen. Samasta aiheesta myös Pietari puhui synnintunnossa oleville ihmisille helluntaipäivänä:
”Tehkää parannus ja ottakoon teistä kukiin kasteen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan”.
Sellaisenaan pelastusrukous on kyllä hyvä, mutta monet jää siksi puolitiehen jos se on ainut asia mikää tapahtui heidän elämässään. He eivät uskossaan edistyy kovinkaan pitkälle, ja ennen pitkää he luopuvat ”uskosta”, koska ovat saaneet väärää opetusta, eivätkä he välttämättä edes ymmärtäneet ”pelastusrukouksensa” hetkellä, mistä oikein on kysymys.
Kyse on pohjimmiltaan opetuslapseuttamisesta Jeesukselle, jossa Jeesuksen opetuslapsi voi joutua maksamaan uskostaan jopa hengellään. Sellainen ei voi edes olla Jeesuksen opetuslapsi joka ei ole valmis luopumaan kaikesta pahasta, mikäli ei ota ristiään kannettavaksi joka päivä, ja mikäli ei halua kieltää itsensä (esim. sortumista pahan houkutuksiin). Lankeemuksia tulee varmasti, mutta niistä noustaan jälleen, katumuksen kautta. Ei Isä lyö kepillä päähän vastasyntynyttä lasta joka taapertelee jo ensi metreillä.
Oikea uskoontuleminen voi toki tapahtua rukouksella. Sitä en epäile. Mutta Raamatun opetus on, että me olemme Jumalan lapsia ja Jeesuksen veljiä ja sisari, vasta silloin kun teemme taivallisen Isän tahdon (eli rakastamme Jumalaa ja lähimmäisiämme teoilla).
Raamattu ilmoittaa että Pyhä Henki on annettu niille, jotka tottelevat Jumala. Mutta se ei ilmoita että se on annettu niille jotka jota rukoilivat 2 minuutin pelastusrukouksen.
Jeesus ilmoitti, että parannusta on julistettava syntien anteeksisaamiseksi. Tämähän merkitsee käytännössä sitä, että ihminen ei voi edes saada syntejään anteeksi, jos hänellä ei ole minkäänlaista katumuksen tunnetta. Sillä jos hän saisikin ne anteeksi, hän sortuu aivan varmasti uudelleen, mikäli hän ei tiedosta tai ymmärrä, kuinka vakava asia synnin tekeminen on.
Ilman katumusta voidaan käydä papin luonna ripittäytymässä, mutta myöhemmin jatketaan entisen tahtiin, koska on ”niin helppoa saada anteeksi, kunhan vain tunnustaa”. Mutta tunnustaminen ei riitä, sillä onhan Pyhässä Kirjassa sanottu, että ”joka tunnustaa syntinsä ja hylkää ne, hän saa armon”.
Raamattu myös ilmoittaa, että usko ilman tekoja on kuollut. Ensin tulee aina usko, ja usko näytetään myöhemmin todeksi teoilla, sillä teot osoittavat uskon eläväksi ja jopa täydelliseksi.
Oikeaan uskoontuloon liittyy myös vesikasteen ottaminen. Kaste ei toimituksena poista saastaa, vaan on hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta, jolta kaikki hyvä tulee. Se on sellaisenaan tunnustus kasteen ottajalle, läsnäoleville ihmisille ja eritoteen Jumalalle, että kasteen ottaja tunnustaa uskonsa julkisesti ja on valmis aloittamaan uuden elämän, jossa Jeesus on hänen Herransa, eli hänen pomonsa (mikä selvinnee etymologian avulla kun lähdetään tutkimaan ”kyrios”-sanaa suurennuslasin kanssa).
Ennen kastetta pitää olla syntynyt sellainen uskomus sydämessä, että synnissä rypemistä ei voi enää jatkaa, ja että vanhasta on luovuttava, jolloin kun usko on jo herännyt, mennään kasteelle, jossa vanha syntielämä haudataan kasteen hautaan, ja jossa noustaan ylös uuteen elämään Kristuksen kanssa ja häntä seuraten.
”Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu. Mutta joka ei usko, se tuomitaan tuhoon/häviöön”.
Erkki!
Eikö sanat ”parannus”, ”mielenmuutos” ja ”katumus” ole synonyymejä toisilleen? Käsittääkseni on; jolloin uskon kyllä esim. vanhan kirkkokäännöksen komitean kääntäneen sanan sen ajan käytössä olleelle kielelle (30-luvulla), vaikkakin se on käännöksenä nykyajan kieleen melko vanhattava kieliasultaan.
Kiinnostuin kristinuskosta 1980-luvulla rippikoululeirin jälkeen; olenkohan nyt luopio,en tunne
enää yhteyttä. Onko vielä mahdollista saada anteeksi ja pelastua?
Jes.1:18 Niin tulkaa, käykäämme oikeutta keskenämme, sanoo Herra. Vaikka teidän syntinne ovat veriruskeat, tulevat ne lumivalkeiksi; vaikka ne ovat purppuranpunaiset, tulevat ne villanvalkoisiksi.
Jes.44:22 Minä pyyhin pois sinun rikkomuksesi niinkuin pilven ja sinun syntisi niinkuin sumun. Palaja minun tyköni, sillä minä lunastan sinut.
Miik.7:18,19 Kuka on Jumala, niinkuin sinä olet, joka annat pahat teot anteeksi ja käyt ohitse perintösi jäännöksen rikosten? Ei hän pidä vihaa iäti, sillä hänellä on halu laupeuteen.
Hän armahtaa meitä jälleen, polkee maahan meidän pahat tekomme. Kaikki heidän syntinsä sinä heität meren syvyyteen.
Apt.3:19 Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois…
Apt.2:38 Niin Pietari sanoi heille: ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan…”.
Apt.2:41 Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua.