Raamatunkäännökset
Eri raamatunkäännökset rikastuttavat Raamatun lukemista
Raamatunkäännökset ovat herättäneet aina paljon kiistelyä.
Onko tämä käännös parempi kuin tuo? Onko yksi käännös oikea ja muut väärennöksiä?
Me suomalaiset olemme siitä hyvässä asemassa, että meillä on kymmenkunta melko hyvää raamatunkäännöstä käytettävissämme.
Tutkitko erilaisia raamatunkäännöksiä?
Onko sinulla tapana käyttää raamatunlukemiseen useita raamatunkäännöksiä? Meillä suomalaisilla on käytössämme useita laadukkaita käännöksiä. Suomalaisissa käännöksissä on yksi yhteinen piirre ne ovat kaikki käännetty oletetusta alkukielestä. Yksikään on ole tietoisesti käännetty käännöksestä.
Tuomas Leväsen arameasta suomeksi kääntämä evankeliumi Johanneksen mukaan on mukava lisä suomenkielisten raamatunkäännösten joukkoon.
Tutkimalla eri käännöksiä rinnakkain pääset syvemmälle Raamatun sanomaan. Vertaile muita käännöksiä keskenään ja Leväsen käännöksen kanssa. Niistä saattaa aueta aivan uusia näkökulmia Raamatun maailmaan.
Ja missään tapauksessa Raamatun lukeminen ei mene hukkaan.
Alkukieli aina hankalaa
Jos et ole koskaan opetellut niin sanottuja alkukieliä, aramea-suomi-käännös on juuri sinua varten. Käännösen avulla pääset niin lähelle alkukieliä kuin se on mahdollista osaamatta niin sanaakaan.
Kirja sisältää Raamatun tekstit aramean kielisenä, interlineaarisena sanasta sanaan -käännöksenä, sujuvakielisen käännöksen ja joissain kohdissa Leväsen kommentit vaihtoehtoisista käännöstavoista.
Mikä olikaan alkukieli?
Me olemme oppineet, että Raamatun alkukieliä ovat heprea Vanhassa testamentissa ja kreikka Uudessa testamentissa. Tuomas Levänen ja monet muut raamatuntutkijat ovat vakuuttuneita siitä, että arameakielinen Raamattu on ainakin yhtä vanha kuin tunnetut kreikankieliset tekstit.
Aramea oli apostoli Johanneksen äidinkieli. Johanneksen evankeliumin arameankielinen teksti ei poikkea merkittävästi kreikankielisestä versiosta. Leväsen mukaan, vertaamalla tätä käännöstä siihen, että kreikasta olisi käännetty arameaksi antaa alkukieliä osaavalle selkeän kuvan siitä, ettei aramealaista tekstiä ole voitu kääntää kreikankielisestä tekstistä.
Meille kustantaja ei kuitenkaan ole kovin tärkeää, oliko ensin aramealainen vai kreikkalainen teksti vai syntyivätkö ne samoihin aikoihin toisistaa erillään. Oleellista on, että Raamattua luetaan ja tutkitaan avoimin mielin, rukouksella. Jos tämä kirja innostaa sinua lukemaan enemmän Raamattua, se on täyttänyt tarpeensa, eikä julkaiseminen ole ollut turhaa.
Siunattuja lukuhetkiä Raamatun äärellä
Haluamme toivottaa sinulle siunausta ja innostavia lukuhetkiä Raamatun parissa.
Sillä niin kuin sade ja lumi, jotka tulevat alas taivaista, eikä niiden ole mahdollista sinne palata, vaan kastelevat maan, lisäten sitä ja laittaen sen versomaan, antamaan siemeniä, tarpeeksi kylväjälle ja leivälle, tarpeeksi syöjälle,
niin on myös se minun hyvyyteni sana, joka lähtee minun edestäni, ei sekään pysty palaamaan minun eteeni tyhjänä, vaan täyttää sen, mitä minä haluan, ja menestyy siinä, mitä varten minä olen sen lähettänyt.
Suomenkieliset raamatunkäännökset
- Se Wsi Testamenti (Mikael Agricola) (1548)
- Biblia, Se on Coco Pyhä Raamattu Suomexi (1642)
- Wanhan Biblian revisio (1683/85)
- Biblia (1776)
- Biblian revisio (1859)
- Pyhä Raamattu (1933/38)
- Aapeli Saarisalon Uuden testamentin suomennos (1968, 1969)
- Uusi testamentti nykysuomeksi (1972)
- Uusi kirkkoraamattu (1992)
- Jumalan Kansan Raamattu (Uuras Saarnivaaran käännös) (1992)
- Uuden maailman käännös (Jehovan todistajien käännös 1995)
- Psalmit Septuagintan mukaan (2010), Suomen Ortodoksisen kirkon käyttöönottama psalttarin käännös.
- Raamattu Kansalle (2012)
Lähde: Raamatunkäännökset. Wikipedia. 14.11.2016.
Muita käännöksiä
- Pentti Saarikosken Matteuksen evankeliumi
Biblia
Biblialla tarkoitetaan yleensä vuonna 1776 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon viralliseksi käännökseksi hyväksyksyttyä käännöstä. Biblian alkuperäinen käännös on vuodelta 1642. Siihen tehtiin kielellisiä uudistuksia vuosina 1683/85 ja 1776.
Biblian kanssa samoihin kansiin on yleensä liitetty Vanhan testamentin apogryfiset kirjat.
Biblian on edelleen käytössä muun muassa eräissä lestadiolaisissa ryhmissä.
Pyhä Raamattu
Pyhä Raamattu -nimellä kutsutaan Biblian korvannutta kirkkoraamattua, joka valmistui Vanhan testamentin osalta 1933 ja Uuden testamentin osalta 1938. ”Kolmekasikäännöstä” kutsutaan nykyään vanhaksi kirkkoraamatuksi, koska sen korvasi vuonna 1992 valmistunut raamatunkäännös.
Vanha kirkkoraamattu on monissa kristillisissä piireissä edelleen se ainoa oikea käännös. Rovasti ja kirjailija Risto Santala kirjoittaa vuoden 1938 käännöksestä:
”Edellisen Kirkkoraamattumme kielellinen ja merkitysopillinen taso ovat olleet niin kovaa luokkaa, että sitä voitaneen pitää yhtenä maailman parhaista käännöksistä.”
Uusi kirkkoraamattu
Uusi kirkkoraamattu on vuonna 1992 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon viralliseksi raamatunkäännökseksi valittu Raamattu.
Uuden kirkkoraamatun katsottiin korjaavan Vanhassa kirkkoraamatussa ilmenneitä käännösvirheitä ja vanhahtavaa kieltä.
Raamattu kansalle
Raamattu kansalle -raamatunkäännös on syntynyt eräänlaisena protestina vuoden 1992 kirkkoraamatulle. Se pyrkii olemaan erityisen uskollinen kreikankieliselle alkuteokselle.
Raamatunkäännösprojektia varten perustettu Raamattu kansalle -yhdistys perustettiin vuonna 1987. Kokonainen raamatunkäännös valmistui vuonna 2012.
Raamattu kansalle -käännös on tehty talkootyönä.
Pentti Saarikosken Matteuksen evankeliumi
Suomenkielellä löytyy käännöksiä, jotka ovat vain osia Raamatusta. Tunnetuin näistä on varmaan Pentti Saarikosken Matteukden evankeliumin käännös.
Pekka Tarkka arvioi Saarikosken käännöstä Helsingin Sanomissa:
Ilmestyessään käännös kyllä osoitti silloisen Kirkkoraamatun vanhahtavat piirteet, mutta sitten se vanheni itse kovin nopeasti.
Saarikosken käännös on subjektiivinen ja samalla aikaansa sidottu, eräiden 1960-luvun päähänpinttymien tulos.
– Pekka Tarkka. Matteus ei sittenkään ole tiedottaja! HS.fi.
Tuomas Leväsen aramea-suomi raamatunkäännökset
Tuomas Levänen on kääntänyt Raamatun kirjoja arameankielisestä Peshitta-nimellä tunnetusta Raamatusta. Peshittaa käytetään syyrialaisissa kirkoissa. Peshitta-nimi merkitsee ”yksinkertaista” tai ”laajalle levinnyttä versiota”.
Tuomas Levänen kiinnostui arameankielisistä Raamatun teksteistä tutustuttuaan niihin ensimmäisen kerran vuoden 2000 aikana Benjamin Turkian kautta. Tutkittuaan arameankielisiä tekstejä Levänen halusi tuoda ne suomalaisten lukijoiden ulottuville.
Leväsen käännöksiä on julkaistu internetissä pdf-tiedostoina. Vuosien 2015-2016 aikana niistä on julkaistu kolme kirjaa: ”Paavalin kirjeet – galatalaisille, efesolaisille ja filippiläisille”, ”Johanneksen evankeliumi” ja ”Johanneksen ilmestys”. Kirjoiksi painetut käännökset on käännetty vuosi 2012-2015 aikana.
Viimeisimmät kommentit