Mitä on vanhurskaus, josta puhutaan kristittyjen joukossa. Onko kyseessä vain muinaisjäänne ajalta, jolloin ihmiset puhuivat muutenkin käsittämättömiä, vai mitä koko sana tarkoittaa? Sanaa vanhurskaus voidaan pitää hyvinkin yhtenä kaanaankielen (uskovien puhuma, muille käsittämätön kieli) peruskäsitteistä. Sana on kuitenkin oikeassa käytössä hyvinkin toimiva ja käyttökelpoinen.

Vanhurskaus on yksinkertaisesti määriteltynä syyttömyyttä. Yhteiskunnallinen vanhurskaus on yhteiskunnallista syyttömyyttä sitä, että ihminen on lainkuuliainen ja kunnollinen kansalainen. Hengellisessä eli kristillisessä kielenkäytössä, johon sanan käyttö nykyään rajautuukin lähes yksinomaan, vanhurskaus tarkoittaa aivan erityistä syyttömyyttä, se on syyttömyyttä Jumalan edessä.

Vanhurskauttaminen tarkoittaa siis syyttömäksi julistamista. Jumala julistaa uskovan syyttömäksi ja siten kelvolliseksi elämään Jumalan yhteydessä ilman tuomion pelkoa. Syyttömyys eli vanhurskaus tulee uskovalle yksin uskon kautta Jeesukseen Kristukseen. Ei muuten. Vanhurskaus on siis kiinteässä yhteydessä syntien anteeksisaamiseen Jeesuksen veren kautta.

Room 10:  9. Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut;
10. sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.

Anteeksiantamus ja Jumalan armon vastaanottaminen lahjoittaa ihmiselle vanhurskauden. Hänet asetetaan ennalleen suhteessaan Jumalaan. Ennalleen asettaminen tarkoittaa yksikertaisesti ihmisen palauttamista samanlaiseen syyttömyyteen, kuin ihmiskunnalla oli ennen Aatamin ja Eevan alkulankeemusta. Vanhurskas ihminen on Jumalan edessä kuin ihminen, joka ei ole koskaan syntiä tehnytkään. Tämä, Jumalalle kelpaava vanhurskaus eli viattomuus on lahja, jonka Jumala lahjoittaa jokaiselle, joka ottaa sen uskolla vastaan, sitä ei voi ansaita, eikä valmistaa itse.